Joskus kanta-asiakkuus palkitsee odottamattomilla tavoilla, ja tämä lento on siitä täydellinen esimerkki. Eräällä aiemmalla matkalla Finnair joutui reitittämään minut uudelleen Milanosta Souliin, ja tavallisen oneworld-yhdistelmäni sijaan päädyinkin Korean Airin lennolle. Silloin en ajatellut asiaa sen enempää, mutta kun mailit kirjautuivat tilille, tajusin, miten avokätinen kertymä olikaan ollut. Tuo yksi ainoa kansainvälinen turistiluokan lento kerrytti tarpeeksi Korean Airin maileja Etelä-Korean sisäisen yhdensuuntaisen kotimaanlennon lunastamiseen. Yksi kaukolennon turistiluokan lippu muuttui ilmaiseksi kotimaanlennoksi? Se on todellista, konkreettista arvoa ja loistava muistutus siitä, että allianssien välillä hyppiminen voi toisinaan kannattaa kunnolla.
Koneeseennousu Jejussa
Koneeseennousu Jejun lentoasemalla oli suoraan sanottuna kaoottinen. Samaa lähtöporttia käytettiin peräjälkeen, ja lähes samalla hetkellä kun edellisen lennon koneeseennousu päättyi, henkilökunta alkoi jo kuuluttaa matkustajia minun lennolleni. Taukoa ei juurikaan ollut, ja lähtöporttialue täyttyi nopeasti ihmisistä, jotka yrittivät ottaa selvää, oliko koneeseennousu todella alkanut vai ei. Kuulutuksia tuli tiheään tahtiin, jonot muodostuivat silmänräpäyksessä ja koko prosessi tuntui alusta alkaen hätiköidyltä.

Tässä SkyPriority osoitti todellisen arvonsa. Kun lähtöportti oli tupaten täynnä ja koneeseennousu eteni ripeästi, etuoikeutetun linjan käyttömahdollisuus teki huomattavan eron. Sen sijaan, että olisin joutunut matkustajamassan vietäväksi, pääsin koneeseen rauhallisesti ja ensimmäisten joukossa – mikä on aina mukavaa lyhyen matkan lennolla, jolla käsimatkatavaratila voi täyttyä hyvinkin nopeasti.
Matkustamo
Korean Airin kotimaanlentojen turistiluokan matkustamo on toimiva, mutta se onkin suunnilleen kauneinta, mitä siitä voi sanoa. Yleisilme on tylsä ja huomattavan vanhahtava, etenkin verrattuna muiden lentoyhtiöiden uudempaan laivastoon. Istuinmateriaalit ja värimaailma tuntuvat kuuluvan menneelle aikakaudelle, eikä modernista ilmeestä ole juuri tietoakaan.

Myös jalkatila on erittäin ahdas. Jopa lyhyen matkan standardeilla istuinväli tuntui minimaaliselta, ja pidemmät matkustajat huomaavat nopeasti, miten vähän tilaa jalkojen oikaisemiseen on. Tämänpituisella lennolla se ei ole ylitsepääsemätön ongelma, mutta mukavaa se ei todellakaan ole. Tämä on vahvasti sellainen matkustamo, jossa istutaan alas, kiinnitetään turvavyö ja odotetaan laskeutumista, eikä niinkään tila, jossa viettäisi mielellään aikaa.

Tarjoilu
Korean Airin kotimaan turistiluokan tarjoilu on minimaalista mutta maksutonta. Juomatarjoilu koostui joko vedestä tai mehusta, jotka tarjoiltiin nopeasti ja tehokkaasti. Mitään muuta ei ollut tarjolla, mutta lyhyt lentoaika huomioon ottaen se ei juurikaan yllätä.

Mielenkiintoista kyllä, tämä on osa-alue, jolla turisti- ja bisnesluokka ovat käytännössä identtisiä. Bisnesluokan matkustajat saavat samat juomat, mikä korostaa sitä, kuinka arkinen Korean Airin kotimaanlentojen palvelukonsepti on. Tässä ei ole kyse hemmottelusta tai elämyksestä, vaan tehokkuudesta ja suurten ihmismäärien siirtämisestä maan halki mahdollisimman sujuvasti.
Lopputulema
Tästä lennosta ei todellakaan ole paljoa enempää sanottavaa, ja se jo itsessään kertoo paljon. Korean Airin kotimaan turistiluokka vie sinut luotettavasti ja mutkattomasti paikasta A paikkaan B. Se ei ole jännittävä eikä erityisen mukava, mutta se hoitaa hommansa. SkyTeam Elite Plus -jäsenille hintaan sisältyvä pääsy kotimaanlentojen loungeen on aito etu ja auttaa parantamaan kokonaismatkakokemusta, etenkin Jejun kaltaisilla vilkkailla lentoasemilla.
Samalla reitillä liikennöiviin halpalentoyhtiöihin verrattuna Korean Air tuntuu silti paremmalta vaihtoehdolta. Hinnat eivät lähtökohtaisestikaan ole erityisen korkeita, ja täyden palvelun lentoyhtiön lisät, vaikkakin vaatimattomat, tekevät eron. Suurin miinus on pikemminkin rakenteellinen kuin koneessa koettu: Korean Air käyttää kotimaanlennoillaan Gimpon lentoasemaa, kun taas suurin osa kansainvälisistä lennoista operoidaan Incheonista. Tämä tekee jatkoyhteyksistä parhaimmillaankin epämukavia ja pahimmillaan täysin epäkäytännöllisiä.






