Kun kyseessä on oneworld-allianssi, matkustajat odottavat tiettyä laatutasoa jopa turistiluokassa. Valitettavasti Finnair tuntuu olevan päättänyt romuttaa nämä odotukset. oneworld-kumppaneidensa joukossa Finnairin mannertenvälinen turistiluokka erottuu joukosta – ja nimenomaan vääristä syistä. Pilviä hipovat lippujen hinnat, jotka vetävät usein vertoja tasokkaammille lentoyhtiöille? Kyllä. Lähes kaikkiin lipputyyppeihin kuulumaton ruumaan menevä matkatavara? Kyllä. Niukka ateriatarjoilu, joka saa kyseenalaistamaan, oletko kaukolennolla vai halpalentoyhtiön kyydissä? Todellakin.
On hämmentävää, että Finnair asemoi itsensä premium-lentoyhtiöksi, mutta tarjoaa kokemuksen, joka tuntuu karsitulta halpalennolta. Tyylikkäällä markkinoinnilla ja pohjoismaisella viehätysvoimalla ratsastavan lentoyhtiön todellisuus jättää matkustajat turhautuneiksi ja pettyneiksi. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, miksi Finnairin turistiluokka on kenties oneworld-allianssin heikoin esitys ja miksi yhtiön mannertenvälistä palvelua kannattaa välttää hinnalla millä hyvänsä. Jos olet lentänyt Finnairilla viimeksi 2020-luvun alussa, sinua odottaa melkoinen shokki: vanha turistiluokka on brändätty premium economyksi, ja nykyinen turistiluokka on saanut vahvasti vaikutteita Ryanairilta.
Istuimet: Nojaa taaksepäin rentoutuaksesi, mutta mukavuuden kustannuksella
Puhutaanpa istuimista – yhdestä harvoista Finnairin mannertenvälisen turistiluokan osa-alueista, joka ei ole täysi pettymys, joskaan ei myöskään lähelläkään täydellistä. Positiivisena puolena istuimet kallistuvat enemmän kuin modernilta lentokoneelta osaisi odottaa. Tämän ansiosta niissä saa yllättävän hyvin nukuttua, etenkin jos olet niin onnekas, ettei suoraan takanasi istu ketään. Tähän mukavuus tosin sitten päättyykin.
Tavallisten istuinten jalkatila on minimaalinen ja lähentelee klaustrofobista. Kun edessä istuva matkustaja vääjäämättä hyödyntää runsasta kallistusmahdollisuutta, olo voi tuntua kuin sillipurkkiin ahdetulla. Taittopöydästä tulee käytännössä käyttökelvoton ja polvitila katoaa kokonaan, jolloin joudut kiemurtelemaan tuskissasi koko loppulennon ajan. Pidemmille matkustajille tilanne on painajaismainen – epämukavan ahdas soppi, joka saa kaukolennon tuntumaan huomattavasti pidemmältä kuin sen pitäisi.
Vaikka kallistuvat istuimet saattavat vaikuttaa pelastavalta tekijältä, onneton jalkatila kumoaa hyödyn täysin ja muuttaa pienen mukavuuden pelkäksi turhautumisen lähteeksi. Premium-tason hintoja veloittavalta lentoyhtiöltä odottaisi huomattavasti enemmän panostusta matkustajien mukavuuteen. Sen sijaan Finnair tuntuu asettavan tuotot surutta turistiluokan matkustajien perustarpeiden edelle.
Ruoka tai pikemminkin sen puute
Jos toivot saavasi maittavan aterian katkaisemaan kaukolennon yksitoikkoisuutta, Finnairin turistiluokka jättää sinut karvaasti pettyneeksi. Vaikka monet lentoyhtiöt tarjoavat mannertenvälisillä lennoilla kaksi ateriakierrosta, Finnair on valinnut toisenlaisen lähestymistavan – ainakin omalla kahdeksan tunnin lennollani JFK:lta Helsinkiin. Tarjolla oli vain yksi maksuton ateriatarjoilu, ja kokemus oli niin vaatimaton kuin vain voi kuvitella.
Tilanteen teki vielä pahemmaksi se, että aterioissa ei ollut valinnanvaraa. Ainoa vaihtoehto oli kasvisannos, joka koostui nuudeleista ja vihanneksista. Siinä kaikki. Ei lihaa, ei kasvipohjaista proteiinivastinetta – pelkkä surullinen lautasellinen hiilihydraatteja ja kasviksia, joka tuntui pikemminkin hätäiseltä tekeleeltä kuin kunnolliselta aterialta. Sen rinnalla tarjottiin yhtä lohduton salaatti, jossa oli tasan yksi siivu tomaattia ja kurkkua, aivan kuin tasapainoisen aterian käsitteelle haluttaisiin suorastaan irvailla.
Premium-tason lipunhintoja pyytävältä lentoyhtiöltä on pöyristyttävää tinkiä ruoan laadusta ja määrästä näin rajusti. Finnairin ateriatarjoilu ei tunnu matkustajien ravitsemiselta, vaan pikemminkin pakkopullalta, jotta voidaan sanoa tarjotun jotakin. Kyseessä on äärimmilleen karsittu kokemus, joka jättää nälkäiseksi, pettyneeksi ja ihmettelemään, miksi ei tullut pakattua omia eväitä mukaan. Jos arvostat kunnollista ruokaa pitkillä lennoilla, Finnair ei ole oikea valinta.
Juomat
Myös Finnairin juomatarjoilu mannertenvälisessä turistiluokassa jättää toivomisen varaa. Lennolla tarjotaan virvoitusjuomia, mehua, kahvia ja vettä kahdesti, mikä kattaa perusasiat mutta ei mitenkään ylitä odotuksia tai luo huolenpidon tunnetta. Janonsammutusta kaipaaville koneen takaosassa on itsepalvelupiste, josta on saatavilla vettä ja appelsiinimehua koko lennon ajan – mukava ele, mutta silti varsin vähän mannertenväliselle matkalle.
Alkoholijuomat ovat vastaavanlaisen sääntelyn kohteena. Ensimmäisen ateriakierroksen aikana matkustajalle kuuluu yksi maksuton viinilasillinen tai oluttölkki. Jos kuitenkin haluat jotain lisää – olipa kyse toisesta juomasta, cocktailista tai pelkästään toisesta kierroksesta viiniä tai olutta – joudut kaivamaan lompakon esiin. Se, että valtaosa juomista aivan välttämättömimpien perustuotteiden ulkopuolella on maksullisia, tuntuu matkustajien rahastukselta – etenkin kun ottaa huomioon Finnairin ennestään korkeat hinnat.
Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka maksuttomat juomavaihtoehdot ajavat asiansa, ne eivät todellakaan ole avokätisiä. Finnair näyttää vetäneen tiukan rajan sen välille, mikä ”sisältyy hintaan” ja mikä on maksullista, jättäen turistiluokan matkustajat pärjäämään juuri ja juuri minimillä ilman todellista nautintoa. Mannertenväliselle lennolle kokonaistarjonta tuntuu ankealta, niukalta ja mielikuvituksettomalta.
Viihdejärjestelmä
Finnairin lennonaikaisessa viihdejärjestelmässä on tyylikäs, moderni käyttöliittymä ja terävä näyttö, joka tarjoaa hyödyllistä tietoa esimerkiksi jatkolennoista, jäljellä olevasta lentoajasta ja mahdollisista viivästyksistä. Sisältövalikoima sen sijaan jättää reippaasti toivomisen varaa. Elokuvakirjasto on rajallinen ja tarjoaa vain harvoja vaihtoehtoja matkustajien viihdyttämiseksi pitkillä lennoilla.
Turhautumista lisää se, ettei Finnair enää jaa maksuttomia kuulokkeita turistiluokassa. Matkustajien odotetaan tuovan omat yhteensopivat kuulokkeensa käyttääkseen viihdejärjestelmää. Tämä käytäntömuutos yhdistettynä suppeaan sisältöön tekee viihdekokemuksesta valjun, varsinkin lentoyhtiön kalliiseen hintatasoon nähden.
Kaukana premium-matkustamisesta
Finnairin mannertenvälinen turistiluokka on yhtä ristiriitojen vyyhtiä. Se laskuttaa premium-hintoja mutta tarjoaa riisutun kokemuksen, joka muistuttaa enemmän halpalentoyhtiötä kuin arvostetun oneworld-allianssin jäsentä. Ahtaista istuimista ja puutteellisesta ateriasta pettymykseksi osoittautuvaan viihdejärjestelmään ja maksullisiin mukavuuksiin – Finnair on onnistunut vieraannuttamaan turistiluokan matkustajansa nojaten samalla raskaasti pohjoismaiseen brändiinsä pitääkseen yllä illuusiota laadusta.
Lennon kenties ironisin hetki koittaa juuri ennen laskeutumista, kun videolla pyydetään kohteliaasti jättämään tyynyt ja peitot koneeseen. Ironia piilee siinä, ettei Finnair enää jaa tyynyjä turistiluokassa – tämä säästötoimenpide tuntuu suorastaan matkustajille nauramiselta ja korostaa sitä, kuinka alas yhtiön palvelutaso on romahtanut.
Matkustajille, jotka kaipaavat kaukolennoilla mukavuutta, vastinetta rahalle tai edes perustason huolenpitoa, Finnair ei ole oikea lentoyhtiö. Vaikka sen hiottu markkinointi ja moderni brändi saattavat houkutella, kokemus jättää petetyn ja pettyneen olon. Finnairin turistiluokka on yksinkertaisesti vitsi – ei sellainen, joka naurattaisi, vaan sellainen, joka jää mieleen kaikista vääristä syistä. Seuraavan kerran kun lennän Atlantin yli, valitsen taatusti British Airwaysin.
