Japan Airlines ja Tokyo International Air Terminal ovat saattaneet päätökseen kokeilun, jota ne kuvailevat maailman ensimmäiseksi onnistuneeksi konseptitodistukseksi vaihtolentojen käsittelystä digitaalisen henkilöllisyyden ja kasvojentunnistuksen avulla, jotka on yhdistetty älypuhelimen mobiililompakkoon tallennettuihin tietoihin. Selkokielellä sanottuna kokeilussa testattiin, voisiko matkustaja edetä koneeseennousun ja jatkolentojen läpi huomattavasti vaivattomammin kuin nykyisessä, asiakirjapainotteisessa lentoasemaprosessissa.
Käytännön läpimurto, ei vain uusi teknologiademo
Tämä saattaa kuulostaa tekniseltä, mutta perusajatus on yksinkertainen. Lentomatkustaminen vaatii yhä matkustajia toistamaan samat henkilöllisyystarkastukset useissa eri vaiheissa ja eri järjestelmissä. Jos nämä järjestelmät pystyvät tunnistamaan matkustajan luotettavasti ja turvallisesti koko matkan ajan, lentoasemakokemuksesta tulee nopeampi, selkeämpi ja mahdollisesti huomattavasti vähemmän stressaava. JAL:n testin merkittävyys piilee siinä, että se keskittyi vaihtomatkustajiin – vaihtoihin, jotka ovat yksi lentoasemaprosessin vaikeimmin sujuvoitettavista vaiheista.
Miksi vaihdot ovat se vaikein osuus
Suorien lentojen koneeseennousuteknologia on jo tuttua monilla lentoasemilla. Vaihtolentojen käsittely on kuitenkin aivan toisenlainen haaste, sillä siihen liittyy usein useita eri toimijoita, useita tarkastuspisteitä sekä suurempi sekaannusten riski henkilöllisyyden, matkustusoikeuden tai aikataulujen suhteen. Jos JAL ja sen lentoasemapartneri pystyvät osoittamaan digitaalisen henkilöllisyyden toimivan tällaisessa ympäristössä, teknologiasta alkaa tulla kaupallisesti huomattavasti varteenotettavampaa.
Siksi tämä kokeilu ansaitsee huomiota myös Japanin ulkopuolella. Lentoyhtiöt eivät kaipaa enää yhtäkään näyttävää innovaatiovideota. Ne tarvitsevat järjestelmiä, jotka lyhentävät jonoja, vähentävät epävarmuutta ja parantavat jatkoyhteyksien luotettavuutta ruuhkaisilla solmukentillä. Vaihtolentoihin soveltuva digitaalisen identiteetin prosessi tähtää suoraan näihin tavoitteisiin.
Strateginen arvo JAL:lle ja Hanedalle
JAL:lle kyse on myös asemointistrategiasta. Lentoyhtiöt kilpailevat yhä enemmän koko matkaketjun laadulla, eivät pelkästään istuimella ja aterialla. Lentoasemat ovat tässä kilpailussa tärkeämpiä kuin koskaan, erityisesti premium-matkustajille sekä reiteillä, joissa vaihtoajat ovat tiukkoja. Jos JAL voi auttaa tekemään Hanedasta järjestelmätasolla sujuvamman ja älykkäämmän, siitä muodostuu kiinteä osa yhtiön tuotetta.
Kokeilu sopii myös japanilaisen ilmailun laajempaan toimintamalliin, jossa operatiivista täsmällisyyttä ja palvelun laatua pidetään brändin ydintekijöinä eikä pelkkinä tukitoimintoina. Digitaalinen identiteetti merkitsee jotain vain, jos matkustajat luottavat siihen – ja luottamusta on helpompi rakentaa silloin, kun lentoyhtiöllä ja lentoasemalla on jo valmiiksi maine säntillisestä ja luotettavasta toiminnasta.
Mitä tapahtuu, jos tämä yleistyy
Todellinen lupaus ei rajoitu vain nopeampaan koneeseennousuun. Kyse on mahdollisuudesta karsia matkan varrelta pieniä kitkakohtia, jotka yhdessä tekevät nykypäivän lentomatkustamisesta turhan kankeaa. Jos digitaalisen identiteetin työkalut kypsyvät, ne voivat vähentää toistuvia asiakirjojen tarkastuksia, sujuvoittaa vaihtomatkustajavirtoja ja auttaa lentoasemia hallitsemaan poikkeustilanteita älykkäämmin, kun matkustajien tilannetiedot päivittyvät integroidummin.
Tietosuojaan, yhteensopivuuteen ja sääntelyyn liittyy toki edelleen ilmeisiä kysymyksiä. JAL:n kokeilu on kuitenkin merkittävä siksi, että se siirtää keskustelun epämääräisestä innovaatiohelinästä kohti konkreettista lentoaseman käyttötapausta. Paljon matkailuteknologiaa esitellään vääjäämättömänä tulevaisuutena kauan ennen kuin se osoittautuu hyödylliseksi. Tämä tapaus on kiinnostava nimenomaan siksi, että siinä on mahdollisesti ratkaistu vaikein osuus ensin: todistettu sen toimivuus siellä, missä matkaketju on kaikkein monimutkaisin.
